Kiertotalous on terminä saanut viime aikoina paljon julkisuutta. Enimmäkseen termillä viitataan uuteen toimintaan, jossa planeetamme pysyviä alkuaineita pyritään kanavoimaan entistä jalompiin käyttökohteisiin.
Valitettavan usein julkinen “asiantuntijakeskustelu” muistuttaa pyörän uudelleen keksimistä, sillä Suomessa olemme opetelleet kierrättämään jo vuosikymmeniä. Käytännössä kolmannen maailman kaatopaikkoja ei enää ole ja metallit sekä paperit kiertävät kohtuullisen onnistuneesti. Myös edelleen jätteiksi kutsutuille materiaaleille on jo luotu omat kiertoreittinsä. KAUKO avaa tällä kirjoituksella rooliaan kiertotalouden pyörähdysakselina Nivalassa.
KAUKOn toimintaa on kehitetty jo vuosikymmenien ajan määrätietoisesti hyödyntämään ja mahdollistamaan kiertotaloutta. Raaka-aineista jo yli 80 % on muun liiketoiminnan ohessa syntyvää sivujaetta. Materiaalit tulevat pääsääntöisesti metsänhoito-, sahateollisuus- ja rakennusalalla yli jäävistä, heille hyödyttömistä, sivuvirroista. Lisäksi talteenotamme jo 22 % lämmöstä ns. hukkalämmöstä, eli matalaenergiasta. Jalostus tapahtuu korkealla hyötysuhteella jaloimpaan energialajiin, eli sähköön, sekä puhtaaseen lämpöön. Sähköistymisen kautta KAUKO kuljettaa jo autoja ja junia sekä tuo valon pimeneviin syysiltoihin. Lämmitystä tarvitsemme pohjolassa hygieniaan ja luomaan elämisen edellytykset asumuksiin sekä useiden tuotteiden ja palveluiden valmistukseen.
Aineen häviättömyyteen lain mukaisesti KAUKO ei kuitenkaan hävitä hyödyntämiään alkuaineita tai kykene muuttamaan toiseksi. Kemian tasolla raaka-aineista vapautetaan sidosten energiaa hapettamalla. Puhtaasta noin 1000 C lämpötilan reaktiosta kerätään energia talteen ja vapautetaan alkuaineet keräämään jälleen aurinkoenergiaa valoisina vuodenaikoina. Aurinko varastoi energian uudelleen muodostuviin sidoksiin tuottamaan hyvinvointimme tarvitsemia raaka-aineita. KAUKOn toimintamalli mahdollistaa energian käytön vaihtelun vuodenaikojen ja sääolojen mukaan joustavasti.
Kiertoprosessissa kiertää myös aineita, jotka jäävät sidosten purkautumisen jälkeen kiinteään muotoon. Tätä sivutuotetta olemme oppineet kutsumaan tuhkaksi. Maarakennusalalla käytetään usein termiä kivituhka, jolla tarkoitetaan hienojakeista murskeen muotoa. KAUKOn tuhka on osoittautunut myös mainioksi maarakennus materiaaliksi, jopa niin hyväksi että sitä käytetään asfaltoitujen parkkialueiden alla murskeen korvikkeena ja routaeristeenä. Olemme viime vuosina rakentaneet Nivalan kaupungin kanssa asfaltoituja parkkialueita mm. Nivalan jalkapallokentän viereen, Teollisuustien varteen ja kaupungintalon takapihalle.
Nyt parhaillaan on käynnissä parkkialueen sekä kevyenliikenteenväylän rakentaminen Lehtolantien liikunta-alueella. Tavoitteemme on, että voimme näin edistää kuntalaisten hyvinvointia ja liikkumista kierrätämällä kaiken materiaalin nollajätteen periaatteella.
Kiertotalous on tätä päivää ja ekosysteemit hyödyntävät nykyään toistensa sivuvirtoja tehokkaasti. Kehitytään ja kehitetään yhdessä vielä korkeamman jalostusarvon tuotteita.
“Se pyörii sittenkin”,
Hannu Petäistö
Nivalan Kaukolämpö Oy