KAUKO vastaa Hukkaenergia hukkaan -projektin kysymyksiin.
Lista ja vastaukset ovat pitkiä, joten toivotamme rattoisia lukuhetkiä aurinkoisessa säässä. Voitte myös edelleen lähettää kysymyksiä kauko@kauko.eu, KAUKO vastaa mielellään.
Kaukolämpö on jakeluverkko, missä ja mistä lämpö syntyy?
Nivalassa lämpö tuotetaan Hyttitien korkean teknologian yhteistuotantolaitoksella. Energian lähteenä ovat pääosin biomassapolttoaineet. Lämmöstä 20 % on talteen kerättyä hukkaenergiaa. Noin 15 % osuus on tuki- ja huoltovarmuusturvetta, jolla taataan lämmön keskeytymätön toimitus ääriolosuhteissa. Tuotantoa pääsee seuraamaan suoraan TuotantoLIVEssä.
Lisäksi varalämpökeskuksia on sijoitettu Vapaudentiellä ja Kydöntiellä takaamaan lämmöntuotantoa suuremmissa verkoston huoltotöissä.
Tutkimme jatkuvasti uusia teknologioita lämmöntuotantoon ja uudistamme tuotantoa asiakkaan etu edellä. Tällä hetkellä tutkimuksia tehdään lämmön pientuotannon kannattavuuteen, geotermiseen lämpöön ja erilaisten tuotantoa tasoittavien lämpövarastojen hyödyntämiseen. Nyt jo yli 600 kiinteistöä kattavan verkoston lämmitys on pysynyt ajanmukaisena jo 42 vuotta ilman asiakkaiden omia investointeja.
KAUKO tuottaa myös sähköä, miksi sitä ei voi ostaa?
KAUKO myisi mielellään asiakkailleen paikallista sähköä, mutta valitettavasti sähkömarkkina toimii erillisen lainsäädännön piirissä.
Sähköverkkolaki määrää alueelliset monopolit, jossa samalle alueelle ei voi rakentaa rinnakkaista sähkön jakelua. KAUKO tuottaa sähkön Elenian sähkönjakeluverkkoon, jonka kautta fyysinen sähkö tulee kyllä alueen kuluttajille, mutta markkinaehtoinen sähkön myynti tapahtuu Nordpoolspot-pörssin kautta sähkön jälleenmyyjille. Saavutettu hinta muodostuu tuottajien ja sähkön jälleenmyyjien tarjousten perusteella ilman fyysistä Suomen sisäistä rajoitetta tuotantopaikan ja kulutuspaikan etäisyydelle ja ilman tietoa kuka on tuottanut jälleen myytävän sähkön. Kantaverkkoyhtiö Fingrid hoitaa tehotasapainon Suomen sisällä.
Järjestelmä on monimutkainen, mutta pakollinen, koska tuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa. Pienverkoissa tuotannon ja kulutuksen tasapainotus aiheuttaisi lisäkustannuksia kulutushuippuina ja minimikuormilla.
KAUKOn sähkön tuotannolla saavutettu rahavirta hyödyttää suoraan kaukolämpöasiakkaita edullisempana lämmönhintana. Kaukolämmön käyttäjä on siis eräänlainen sähköntuottaja, koska lämmön käyttö mahdollistaa sähkön tuotannon ja lämmönkäyttäjä saa siitä hyötyä lämmön alempana hintatasona. Käytännössä kaukolämpöasiakas myös käyttää lämmön tuotannolla valmistettua sähköä itse, vaikka sähkömarkkina kierrättääkin sähkökaupan pörssin kautta ja kuluttajien sopimuksellinen sähkön myyjä vaihtelee.
Miksi kaukolämpö on vähäpäästöistä Nivalassa, mutta ei pääkaupunkiseudulla?
Nivalassa kaukolämpö on tuotettu pääsääntöisesti metsänhoidon, teollisuuden ja kierrätyksen sivuvirroista. Maaseutukaupungissa alueen luonnollinen elinkeinokierto riittää taajaman lämmitykseen ja on siksi vähäpäästöistä. Suurkaupungeissa ei vastaavaa järjestelyä on mahdollista toteuttaa suuren energiatarpeen takia. Raaka-ainetta on pääkaupunkiseudulla tarpeen tuoda pitkiä logistisia reittejä, jolloin energiatiheys ja saatavuus ovat ratkaisevassa asemassa. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin pyritään hyödyntämään myös vastaavat bioenergiavirrat mahdollisuuksien mukaan.
Maaseudun rakenteissa on paljon hyvää, koska energian tuotanto on todellakin paikallisella työllä ja kestävällä arvoketjulla hoidettua.
Motivan sivuilla lukee “1 °C sisälämpötilan lasku vähentää energian käyttöä 5 %”, pitääkö se paikkaansa?
KAUKOn kokemuksen mukaan nyrkkisääntöä vaivaa liika yleistäminen. Lämmön käyttö koostuu vuositasolla omakotitalossa noin 1/3 käyttöveden lämmityksestä ja 2/3 huonetilojen lämmityksestä. Kodinkoneet, valaistus ja ihmiset muodostavat osan luonnollisesti lämmitysenergiasta. Tietyissä olosuhteissa ja keskimäärin lämmityksen osalta on muodostettavissa edellä mainittu nyrkkisääntö fysiikan lakien mukaan.
Lämpöä siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan ja lämpötilaeron kasvaessa lämpövuo kasvaa kutakuinkin samassa suhteessa. Mikäli ulko- ja sisälämpötilan ero on nollakelillä 20 C, vastaa yksi aste lämpötilaeron pienentämistä 5 %:a ja sitä kautta 5 %:n energian säästöä. Tilanne on toinen – 20 C pakkasella, jolloin yksi aste vastaa vain 2,5 %:n lämpötilaeron pienentämistä. Vastaavasti kesällä usein lämpötilaero voi olla nolla ja säästö nolla. Energiamääränä 2,5 %:n säästö kovalla pakkasella on samansuuruinen kuin nolla kelillä saavutettu 5 %:in säästö, koska KAUKOn datan mukaan lämmitystarve keskimäärin kaksinkertaistuu 0 C lämpötilasta -20 C pakkaseen.
Koska kiinteistökohtaiset erot ovat suuria, liian pitkälle meneviä yleistyksiä kannattaa välttää ja toisaalta kyse on olennaisesta asiasta. Tähän dilemmaan KAUKO kehitti KAUKOKAIKU-järjestelmän, jolla voidaan mitata ja todentaa juuri Teidän kiinteistön olosuhteita sekä energian käyttöä jopa minuuttitasolla. Järjestelmään kannattaa tutustua Seuraa kulutustasi osiossa ja olla yhteydessä, mikäli kiinnostuit energian käytöstäsi.
Tarkoittaako energiansäästö hyvinvoinnista luopumista?
Järkevä energian säästö kasvattaa hyvinvointia, kun resursseja ja rahaa vapautuu muuhun.
Tarvehierarkiassa ihminen tarvitsee ensisijaisesti lämpöä ja turvallisuutta, sen jälkeen resurssit suunnataan terveyteen ja ruokaan. Kolmantena tulee sosiaaliset tarpeet ja yhteisön hyvinvointi. Mitä helpommin saamme ensisijaiset tarpeet hyödynnettyä sitä enemmän meille jää mahdollisuuksia muiden tarpeiden toteuttamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Energian säästön on siis oltava oikea suhtaista, se ei saa rajoittaa kunkin ihmisen yksilöllistä lämmön tarvetta. Eikä lämmöstä huolehtiminen saa viedä liikaa aikaa muilta tarpeilta. Toimenpiteet energian säästämiseksi eivät kuitenkaan usein heikennä olosuhteita, jolloin hyöty on puhtaasti rahaa muihin tarpeisiin. Kaukolämpö on huoleton ja aikaa viemätön ratkaisu, jossa lämmöntuottajat huolehtivat energian lähteen ajan tasaisuudesta ja toimivuudesta. KAUKO kannustaa tunnistamaan turhat hyvinvointia lisäämättömät hukkaenergiat ja vähentämään niitä. Näin kasvatamme hyvinvointia koko Nivalassa.
Onko järkevää tuulettaa ikkuna raollaan vai täysin auki?
Tuulettamista tehdään varsinkin painovoimaista ilmanvaihtoa käyttävissä kiinteistöissä. Tuulettamisen tarkoitus on vaihtaa tilaan puhdasta ilmaa.
Talviaikaan ikkunasta suoritettava pitkäaikainen hidas tuuletus jäähdyttää rakenteita ja kuluttaa paljon energiaa.
Suositeltavinta on suorittaa ristivetotuuletus nopeasti useammalla ikkunalla samanaikaisesti, jolloin ilma vaihtuu nopeasti ilman rakenteiden jäähtymistä.
Miten ilmanvaihto liittyy lämmitykseen ja voiko sillä säästää?
Ilmanvaihdolla ”hukatun” energian osuus on tyypillisesti 20 – 40 % käytetystä energiasta. Lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto säästää energiaa, kun poistuvalla ilmalla lämmitetään tulevaa. Ilmanvaihdon on oltava oikeasuhtaista tilojen kuormitukseen nähden, jotta ilma pysyy terveenä ja ilmankosteus rakenteille turvallisena.
Tiloissa on kuitenkin erilaista kuormitusta vuorokauden aikana, joten aikaohjauksilla voidaan vähentää turhaa ilmanvaihtoa ja hukkaenergiaa. Myös pakkasrajalla, eli kireimpien -20 C pakkaspäivien osalta, ilmanvaihdon on turvallista olla normaalia pienempi, koska pakkasilma on hyvin kuivaa eikä rasita rakenteita.
Sisäilman laadusta annettuja määräyksiä ja ohjeita tulee kuitenkin noudattaa, jotta turvallinen asumisterveys toteutuu.
Mitä alajakokeskuksen jäähdytys tarkoittaa ja voiko sitä parantaa?
Jäähdytyksellä tarkoitetaan kaukolämmön meno- ja paluulinjan lämpötilaeroa. Jäähdytyksen tulisi olla kalenterikuukautena keskimäärin yli 25 C. Lämmityskaudella jäähdytys on tyypillisesti 45 C.
Vioittuneissa keskuksissa jäähdytys on heikentynyt ja syynä ovat tyypillisesti vuotavat virtausventtiilit ja toimimattomat lämmönsäätimet. Vanhoissa ja alimittaisissa alajakokeskuksissa jäähtymä on luonnostaan pienempi ja ne palauttavat kaukolämpöveden korkeammassa lämpötilassa verkostoon. Lämpöhäviöitä muodostuu heikkokuntoisille vaihtimille turhaan ja ne kasvattavat asiakkaan lämpölaskua. Vaihdin olisi hyvä tarkistaa silmämääräisesti vuosittain ja pyytää tarvittaessa lämpölaitokselta ilmainen tarkastuskäynti tai pyytää LVI-liikettä arvioimaan uusimistarve.
Heikon jäähdytyksen vaikutukset tuotannon näkökulmasta voi jakaa kahteen osaan. Suurempi virtaus ja lämpötila aiheuttavat verkostossa lämpöhäviöitä, eli hukkaenergiaa, jonka kulut on katettava osana perusmaksun hintaa. Toinen osa on tuotannon lisääntynyt sähkön kulutus, koska jäähdytyksen laskiessa lämpölaitoksen on pumpattava enemmän kuumaa vettä verkostoon sähköpumpuilla. Pumppauskulut muodostavat pienen mutta merkittävän osuuden energian hinnasta.
On siis asiakkaan ja koko paikkakunnan etu pitää järjestelmä energiatehokkaana ja taloudellisena.
KAUKO jää pohtimaan onko tullut kerrottua mitä muuta hyvää paikallisenergiasta syntyy esimerkiksi tuhkan ja punnitusjärjestelmän ansiosta…
Energiaa E:llä,
Hannu Petäistö
Nivalan Kaukolämpö Oy