TURVE, voimasana, joka herättää tunteita maaseudulla ja kaupungeissa. Kuinka KAUKO on käsitellyt asiaa ja miten toimimme kaupunkimme parhaaksi muuttuneessa tilanteessa?
Kotimaisen energialähteemme verokohtelu ja kiristynyt päästökauppa ovat ajaneet turvevaltaisia lämmitysratkaisuja entistä ahtaammalle. KAUKO käytti erinomaiset tekniset ominaisuudet omaavaa turvetta 1990-luvun alussa pääenergian lähteenä. Vuonna 2005 alkanut päästökaupan aikakausi kuitenkin osoitti suuntaviivat tuleville turpeen haittaveroille.
Sähköä tuottava päätuotantolaitos rakennettiin vuonna 2010 monipolttoainekattilaksi ennakoitua tulevaisuutta silmällä pitäen. Polttoainestrategia on ollut siitä lähtien hyvin joustava, milloin lajitellun jätteen rinnanpolttoon tai metsähakesähkötukien saavuttamiseksi tai saatavuus ja hintaheilahteluihin. Vielä vuonna 2020 turpeen käyttö oli 18 % polttoaineesta ollen tasapainossa EU:n vuoden 2050 tavoitevähenemään ja sitä kautta ilmaiseksi saatuihin päästöoikeuksiin.
Vuoden 2021 alusta turpeen megawattituntipohjaista (MWh) verotusta kiristettiin noin kaksinkertaiseksi 3 eurosta 5,7 euroon, lisäksi poistettiin yhteistuotantolaitosten 0,9 kerroin lämmön osuudelle. Suurempi kustannusvaikutus kuitenkin oli viime vuosien päästöoikeusmarkkinan kiristymisellä alle 10 euron tasosta tämän kevään 56 euron huippuihin, jonka osuus yhden MWh osalta on 36,5 %, eli alle 4 eurosta/MWh yli 20 euroon/MWh.
Hallituspuolueiden kehysriihessä keväällä turpeen verorajaksi asetettiin puolestaan 10 000 MWh, joka sopii hyvin KAUKOlla aiemmin käytettyyn 13 000 MWh:iin. Teknisesti oli hyvin helppo toimenpide KAUKOlle korvata turvetta biomassapolttoaineilla hieman ja muuttuneiden verotason sijaan verokanta onkin nyt pyöreä 0 euroa. Mielikuva vaikutuksista on useissa keskusteluissa päinvastainen, joten KAUKO tällä ehkä puuduttavallakin numeroiden pyörittelyillä tahtoi avata todelliset vaikutukset.
Päästöoikeuksien osalta niksi piilee siinä ettei edes ilmaiseksi saatuja päästöoikeuksia tarvitse käyttää, vaan ne voidaan myydä markkinahintaan hyötyen kalliista päästöoikeudesta. KAUKO onkin ajanut testiajoa täysin ilman turvetta kevään ja tekniset tulokset säätöjen jälkeen ovat positiivisia. Voimme halutessamme tuottaa lämpöä ja sähköä myös ilman turvetta. Kylmimpinä kuukausina turve luo kuitenkin toimitusvarmuutta ja laatua polttoaineisiin, jonka KAUKO haluaa takaamaan häiriöttömän arjen.
Tulevalle lämmityskaudelle turvetoimittajiksi valikoituivat Jukuturve Oy Alavieskasta ja Megaturve Oy Merijärveltä. Osuus talvikuukausina tulee olemaan ensimmäisenä vuonna noin 20 % ja koko vuoden tasolla 6-8 %. Tällaisella strategialla KAUKO säilyy nettosaajana ilmaisjaon ansiosta. Laadukkailla puupolttoaineilla turpeen osuutta voidaan mahdollisesti vielä jopa laskea tulevaisuudessa. Onko ratkaisu energiapuuterminaali, joka takaa häiriöttömän logistiikan – 35 C pakkasilla vai voimmeko säilyttää turpeen toimitusvarmuuden myös tulevaisuudessa vai onko ratkaisu jokin muu, sitä KAUKO tutkii yhdessä kumppaniensa kanssa.
Turvetuottajat joutuvat nykyisessä markkinatilanteessa todella ahtaalle. KAUKOlla on pitkä historia erinomaisten turveyrittäjien kanssa ja on KAUKO ollut turvetuottajakin Nivalan Erkkilässä sijaitsevalla Analanrämeellä. Toivomme kotimaisen ja kovan työn raatajille mahdollisuutta sopeutua ja toimia nykyisessä ympäristössä.
Tällä hetkellä tuotantomme on vähähiilinen, hiilineutraali tai hiilinielu riippuen käytetystä laskentatavasta, joihin KAUKO palaa lähiaikoina.
Turve,
Hannu Petäistö
Nivalan Kaukolämpö Oy