Onko päästö- ja nielulaskenta sidottu hiilen ja laskijan arvoihin?

Kauko suoritti tutkimusta liittyen arvolatautuneeseen hiilipäästölaskentaan ja sen väärinkäytöksiin.  Toivomme lukijoilta kärsivällisyyttä paikallaan junnaavissa kohdissa, sillä olemme halunneet listata asioita esille nostettavaksi ja viitattavaksi jatkossa. Mikäli jokin kohta siis ei kosketa sinua ja lukumotivaatio laskee, voit loikata seuraavaan kappaleeseen. Viimeiset osiot kokoavat tekstin, joten suosittelemme niitä kaikille. Lyhennetty versio tekstistä on myös saatavilla MicroEntren blogissa 2.6. alkaen.

 

Olemme Nivalan Kaukolämpö Oy:nä mukana hankkeessa ” Vähähiilinen yritysekosysteemi maaseudun ratkaisuna kestävään kasvuun (ARVO)”, jonka hankehallinnoinnin toteuttaa Oulun yliopisto ja osatoteuttajina on Kaukon lisäksi Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Nivalan Teollisuuskylä Oy sekä Nivalan kaupunki.

 

Hanke on ollut erityisesti allekirjoittaneelle ohjausryhmän jäsenenä mielenkiintoinen. Energiatekniikkaan suuntautuneena insinöörinä ja Kaukon toimitusjohtajana olen saanut seurata energiasta aiheutuneiden hiilipäästöjen ja -nielujen tieteellisen ja ideologisen näkökulman tasapainoa suuntaan ja toiseen.

 

Päästölaskentasektorilla on käytössä useita menetelmiä määrittää toiminnan hiilipäästöjä ja hiilinieluja. Arvo-hankkeen Webinaarissa 18.5.2021 saimme näköikkunan alan menetelmiin ja hurjaan ”kehitykseen” viime vuosina. Webinaarissa kuulimme hiililaskenta standardien moninaisuudesta ja kuinka laskentaa tehdessä täytyy tehdä lukuisia valintoja. Laskentaan täytyy asettaa tavoite ja tehdä valinnat sen mukaan. Tätä harvoin kuulee tieteellisen yhteisön tilaisuudessa avoimesti sanottuna.

 

Koska edellä mainittu laskumenettely kuulosti Kaukon korvaan erikoiselta ja epätieteelliseltä, päätti Kauko miettiä tarkemmin asiaa maalaisjärjellä. Tomaatteja ostaessa tavoitteena voisi olla ostaa puoli kiloa tomaatteja. Tomaatti kerrallaan kädessä punniten päädytään hyvin lähelle tavoitetta. Helpompi menetelmä on asettaa tavoitteeksi esimerkiksi 8 tomaattia ja valita parhaat algebraa hyödyntäen, mahdollisesti todeten jäljelle jääneet epäkelvolliseksi, ja olla tyytyväinen täydelliseen onnistumiseen. Alkuperäisellä tomaattitiskin kattauksella ei ole kovin paljoa tekemistä lopputuloksen kanssa, tai no tiedämme, että tarjolla oli 8 tomaattia. Kuitenkin alkuperäinen kokonaismäärä, lajike ja kypsyys jäävät hämäräksi. Voiko vastaavaa tapahtua päästölaskennassa vai toimiiko tavoite-tulos suhde vain marketeissa ja mitä sillä on väliä?

 

Kaukon tomaatti esimerkki on käännettävissä hyvin lämmönkäytön päästöjä määrittävän päästökertoimen laskennaksi. Lämmönkäytön päästöjä lasketaan usein energiatehokkuushankkeissa sekä vuosipäästöjen määrittelyssä. Tavoite laskennalle voidaan asettaa halutun tuloksen mukaan, joko päästöjä aiheuttavaksi, tai niitä vähentäväksi. Kauko tuotti muutaman esimerkin menetelmistä käyttäen Kaukon omaa lämpöä hiilineutraalina, vähähiilisenä, hiilinieluna sekä Suomen keskiarvona. Laskennoissa on käytetty mahdollisimman korkean auktoriteetin omaavia lähteitä, joista on lista lopussa.

 

  1. Hiilineutraali lämpö 0 kg CO2/MWh

Kaukolla on käytössään Euroopan komission RED 2- asetuksen mukainen Energiaviraston valvoma päästölupa. Päästöt auditoidaan todentajalaitoksen toimesta, joka Kaukon kohdalla on Kiwa Inspecta Oy. Todennuksen jälkeen Kauko palauttaa päästötilin kautta oikeaksi todetun määrän päästöoikeuksia Euroopan komissiolle.

Nyt käytössä olevat energialähteet ovat polttoaineluokituksen mukaisesti hiilineutraaleja. Metsäpolttoaineiden päästöttömyys määräytyy Kaukolla kestävyysjärjestelmän mukaisesti kestävän metsänhoidon sivuvirroista saatavan energian kriteereistä. Päästöt ovat nolla ja jaottelemalla niitä hyödynjakomenetelmällä lämmölle ja sähkölle, tulos on edelleen nolla. Tällä laskentaperiaatteella Kaukon lämpö on siis hiilineutraalia.

 

  1. Vähähiilinen lämpö 7 kg CO2e/MWh

Kuntien päästöinä, konsulttien hankkeissa ja SYKEn laskelmissa käytetään tyypillisesti KHK-kertoimia, jotka eroavat virallisten todennettujen päästöjen laskennasta. Selitys tähän eroon useimmissa puheenvuoroissa on ns. hiiliekvivalentit, eli biomassapolttoaineen muut kuin hiilipäästöt, jotka muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta ilmakehässä. Osuus on biomassalla hyvin pieni, mutta laskentaa vaativa. Määrityksen jälkeen päästöt tuotannossa jaotellaan lämmölle ja sähkölle Motivan julkaiseman hyödynjakomenetelmän avulla.

Tyypillisimpiä virheitä ovat hyödynjakomenetelmän kaavojen totaalinen väärin käyttö, yhteistuotantolaitoksen ja erillistuotannon erottelun puute, polttoainejaon epäonnistuminen kattilakohtaisesti ja verkostohäviön laskeminen vähenemään mukaan. Näitä virheitä tekevät hyvin usein jopa tutkija nimikkeellä työskentelevät henkilöt. Yhtään täysin oikein tehtyä laskelmaa Kaukolle ei ole esitetty, virheet toki vaihtelevat niin paljon, ettei kahta samanlaistakaan ole tullut vastaan. Mielenkiintoista on, että osa tutkijoista korjaa selkeitä virheitä ja osa ei suostu edes dialogiin, kun päästötavoite on karkaamassa. Kauko kannustaa tutkijoita korjaamaan virheitä, niin me muutkin teemme, se on inhimillistä.

Klassikoksi ovat muodostuneet myös päällekkäisten sarjaan kytkettyjen lämmöntalteenottojärjestelmien laskennat, jossa heikennetään kaukolämpöjärjestelmässä jo olevaa lämmöntalteenottoa vastaava määrä uuden hankinnan myötä. Näin jätetään huomiotta, että korvataan hiilineutraalia lämmöntalteenottoa eikä polttoon perustuvaa tuotantoa, samalla myös verkostohäviö kasvaa ja vaikutus on todellisuudessa negatiivinen teknologiasta riippumatta.

Tällä KHK-menetelmällä saadaan kaukolämmityksen päästöt näyttämään mahdollisimman suurilta ja polttomenetelmä ei ole koskaan ”puhdas”. Menetelmä sopii tilanteeseen, jossa esimerkiksi on tavoitteena herätellä päästövähennyksiin erilaisilla hankkeilla tai lasketaan jollekin energiatehokkuustoimelle päästövähenemää mahdollisimman suureksi. Kaukon tuotannon ollessa hyvin puhdasta, tulos on 7 kg CO2e/MWh, joka tarkoittaa erittäin vähähiilistä (muistutuksena, tässä laskelmassa ei ole hiiltä lainkaan, vain verrattavia hiiliekvivalentteja).

 

  1. Hiilinielu lämpö – 76 kg CO2e/MWh

Viime vuosia valtavaa nostetta on saanut menetelmä, jossa käsitellään toimintaa laajempana kokonaisuutena, osana ekosysteemiä. Hiilijalanjäljen lisäksi mukaan otetaan hiilikädenjälki, eli positiivinen vaikutus ekosysteemiin. Laskentaan kerätään olennaiset vaikutukset ekosysteemiin. Kaukolle isoimmat virrat ekosysteemiin ovat polttoaineet, lämpö, sähkö ja tuhka.

Kädenjälki Kaukon tuottaessa sähköä pohjoiseurooppalaiseen sähköverkkoon syntyy, koska samalla verkosta korvautuu kalleinta (ja iso päästöisintä) kivihiilisähköä vastaava määrä. Itse asiassa Kaukon tuotantoprofiili vastaa todella hyvin tällä hetkellä Euroopassa tuotettavaa kivihiilisähköä. Muun muassa Yhdistyneet Kansakunnat käyttävät raportissaan tätä marginaalisähkön korvausperiaatetta ja Motiva mainitsee sen päästökertoimissaan. Näin laskettuna kädenjälki sähkömarkkinaan on hiiltä sitova. Sama periaate toistuu myös Kaukon maan rakennuskelpoisen tuhkan korvatessa kalliomursketta rakentamisessa ja sen aiheuttamia päästöjä.

Sähköä ja tuhkaa tulee lämmöntuotannon sivutuotteena, eli lämmön käyttö on ohjaava ajuri. Kädenjälki syntyy lämmön käytön suhteessa, joten kasvattamalla lämmön käyttöä myös kädenjälki kasvaa. Hiiliekvivalentteja käyttäen, eli laskien mukaan myös SYKE:n käyttämät biomassan KHK-päästöt, Kaukon lämpö kääntyy hiilinieluksi – 76 kg CO2e/MWh.

Kansankielistettynä lämmönkäyttö Nivalassa luo noin 7 km2 metsää vastaavan hiilinielun ja yhden omakotitalon käyttö vastaa noin 230 puun kasvua. Tämä laskentamenetelmä on kasvava trendi yritysten hiilijalanjäljen määrittämisessä ja näkyy mm. maitopurkeissa sekä muussa ekomarkkinoinnissa. Menetelmää voidaan jalostaa loputtomasti huomioiden esimerkiksi metsätähteen keräilyn hyödyt verrattuna lahottajasienen päästöihin ja lannoitevaikutukseen sekä laskemalla toimistojen paperiklemmarit ja kahvinpapujen kuljetuspäästöt. Luku siis ei ole täsmällinen koskaan, vaan sidonnainen edellä mainittuihin olennaisiin rajauksiin ja perusteltuihin luotettaviin lähteisiin.

Menetelmä altistuu helposti tavoitteen mukaisille valinnoille ja rajauksille vaikuttaen tulokseen. Päästökauppajärjestelmästä tuttu riski kahdenkertaiseen laskentaan on myös olennainen. Siitä huolimatta menetelmä näyttää lyövän läpi hiilikädenjäljen positiivisen markkina-arvon ansiosta. Kädenjälkeä käytetään nykyään myös tieteellistä statusta nauttivien tahojen julkaisuissa, joten monen toiminnon päästökerroin on muuttunut tai muuttumassa menetelmän vaihdoksen takia ilman konkreettisia toimia.

Kaukolle kerroin on yksi muiden joukossa ja menetelmä on vielä harvinaisuus lämmönkäytön päästöjä arvioidessa. Tapauskohtaisesti on myös mahdollista käyttää valikoiden 1, 2 ja 3 menetelmiä ja niiden variaatioita ekosysteemin eri osa-alueiden päästövaikutusten arvioinnissa, jolloin lopputulokseen pystytään vaikuttamaan eniten.

 

  1. Suomen keskiarvo kaukolämpö 148 kg CO2ton/MWh

Kyse ei ole oikeastaan laskennasta, eikä Suomessa ole kuntaa tai kaukolämpöyhtiötä nimeltä keskiarvo. Puolestaan Suomessa on noin 200 erillistä kaukolämpöverkkoa, joiden päästöt jakautuvat hyvin epätasaisesti riippuen polttamisen, biomassan, turpeen, kivihiilen ja öljyn osuuksista. Siitä huolimatta Suomen laajuisessa markkinoinnissa ja uusia teknologioita esitellessä aika ajoin käytetään esimerkiksi kiinteistöratkaisujen osalta keskimääräistä lukua kuvastamaan hiilikädenjälkeä tuotteella kohdentamatta sitä erityisesti mihinkään.

Näistä yleisluontoisista lukemista vaikutus valuu valitettavan usein myyntiin saakka, epäilemättä tavoitteena mahdollisimman suuri ilmastoteko. Yhteistuotannon keskiarvopäästö on yllättävän korkea laskutrendistä huolimatta ja tuotteen hankkineelle on voinut jäädä ilmastohyötymielikuva Motivan ilmoittamalla 148 kg CO2/MWh keskiarvokertoimella laskettuna (vrt. edellisten laskentojen tulokset). Ero aiempien kohtien Kaukon päästökertoimiin on merkittävä ja hyvin harhaanjohtava. Tutkijoiden toimesta lukua Kauko ei ole viime vuosina nähnyt käytettävän, mutta luku ei katoa markkinoinnista niin kauan kuin Motiva sen vaihtoehtoisena menetelmänä esittelee päästökerroin sivustollaan.

 

Kaukon laskennat vahvistivat tomaattiolettaman tavoite-tulos suhteesta ja hämmensivät syvästi. Samasta tuotteesta voidaan esittää hiilidioksidivaikutuksen osalta päinvastaisia arvoja. Jokainen arvo voidaan kuitenkin perustella pitävästi ja pitää sitä oikeana. Menetelmiä käytetään polton lisäksi laajasti esimerkiksi maanviljelyn, metsänhoidon ja infran päästöjen laskentaan. Mitä kauemmaksi hiilen ja hapen kemiallisesta reaktiosta ajaudutaan, sitä enemmän valintoja on tehtävä tuloksen saavuttamiseksi. On laskijan arvovalinta, millaisen tavoitteen päästökertoimelle asettaa. Vanha sanonta ”Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt” näyttää olevan päästölaskennassa myös esillä hyvin vahvasti.

 

Laajentamalla päästövaikutuslaskennan ekosysteemi tasolle, Kauko todellakin kääntyi hiilinieluksi. Kivihiilisähkön korvaavuusperiaate tulee jatkumaan ainakin vuosikymmenen Saksan ydinvoimasta luopumispäätöksen takia, joidenkin arvioiden mukaan 2038 vuoteen, ja Puolalle myönnetyn 5 miljardin euron kivihiilivoimaloiden modernisointituen takia. Syy tukeen on Puolassa olevien lauhdelaitosten hyötysuhde, joka on noin 40 %, vertailuna Kaukon vuosihyötysuhde on noin 93 %.  Lisäksi ratkaisu Euroopassa kivihiilen korvaamiseen näyttäytyy nyt rakenteilla olevana Nord Stream 2 -maakaasuputkena säätävän tuotannon tehontarpeen takia (Lähteissä tehontarpeesta ” Sähkövoiman tehotarve Suomessa 2019”). Korvaavuusperiaatteella tulevaisuudessa maakaasusähkön korvaaminen Kaukon puhtaalla sähköllä tuottaa polttoaineluokituksen mukaan noin 40 % kivihiilisähköä pienemmän hiilinielun, mutta nielukyky tulee olemaan silti merkittävä koko Kaukon yhteistuotantolaitoksen käyttöiän ajan. Lämmön käytön lisäämistä suosittava kerroin on kuitenkin ristiriidassa energiatehokkuustavoitteen kanssa. Onko vastuullista viestiä kaukolämpöenergian käytön Nivalassa vähentävän globaalisti hiilidioksidipäästöjä? Onko ongelma, jos energiatehokkuus ja päästövaikutus ovat ristiriidassa?

 

Käännymme asiassa tieteellisen yhteisön puoleen, selvittääksemme asioiden todellisen laidan. Kauko kannattaa riippumatonta tieteellistä tutkimusta ja se onkin yksi syy olla mukana nyt ARVO-hankkeessa.

 

Tieteellinen tutkimus edellyttää Kaukon mielestä avointa kritiikkiä ja mahdollisuutta olla erimieltä tulematta leimatuksi sekä lupaa korjata virheellisiä päätelmiä uuden tiedon valossa. Ilmastovaikutusten tutkimiselle on kuitenkin asetettu rajuja tulosodotuksia ja hankkeiden tuloksia helposti arvioidaan ilmastohyödyn näkökulmasta. Ei ihme, että tavoite, rahoitus ja urakehitys huomioiden menetelmät voivat venyä tavoitteen mukaisiksi erityisesti ”nuorella” päästölaskentasektorilla. Arvo-hankkeessa on tiedostettu hyvin päästölaskennan moninaisuus, mutta huoli korostuu sektoria laajemmin tarkasteltaessa.

 

Kaukon kokemus on, etteivät yksittäiset tutkijat ja konsultit voi nykyään tehdä aina työtään Suomessakaan ilman sisäistä tavoitteen tunnetta tehdä laskentavalinnat toimeksiantajan eduksi, yleensä mahdollisimman suurta päästövähennystulosta kohti. Sanonta ”Vähänkin vihertäviin hankkeisiin on nyt saatavilla runsaasti rahoitusta” kuvastaa hyvin Kaukon kokemusta tuki- ja hankekentän rahoituksen kriteereistä ja tavoiteasetannasta. Kuitenkin olisi olennaista nostaa esiin laskentoihin liittyviä ongelmia eikä pyrkiä konsensukseen vaientamalla kritiikki. Kauko haluaa korostaa, ettei kritiikki kohdistu tässä kohtaa Arvo-hankkeen tutkijoihin, jonka tutkijat eivät itse suorita päästölaskentaa, vaan kokemukseen pitemmältä ajalta.

 

Toisaalta tässä esitellyt täysin erilaiset tulokset samasta asiasta kertovat useasta ehdolla olevasta teoriasta, jotka vielä hakevat muotoaan ennen kuin ovat käytettävissä laajemmin ilmastovaikutusta arvioidessa. Sehän tarkoittaa, että kehitys on käynnissä ja tiede on korjaamassa itseään, vai onko kuitenkin päässyt muodostumaan rinnakkaistodellisuuksia eri käyttötarkoituksia varten. Annetaan tieteen ja tieteen tekijöiden säilyttää riippumattomuutensa, sovittaa tieteellisesti menetelmiä toisiinsa ja tarkastetaan toistemme tuloksia, ei ole häpeä kokeilla ja epäonnistua, iloitaan matkalla lähemmäs totuutta.

 

Tilanne päästölaskennassa tällä hetkellä muistuttaa ajoittain pulpahtavaa hämmennystä pituusyksiköiden suhteen. Harva osaa enää suhteuttaa lukua, joka on esitetty virstana, kyynäränä tai jalkana. Tuumasta ja senttimetristä ihmiset ovat jo kohtuullisen hyvin tietoisia, muuntokerroin löytyy useista rullamitoistakin 2,54. Tästä huolimatta kerrotaan avaruussukkulan räjähtäneen rakenteiden laskennassa tapahtuneen yksikkövirheen takia ja 200 jalkaa pitkä laiva herättää kunnioitusta kuulijassa ilman hajuakaan mistä puhutaan.

 

Estetään yhdessä segregaation kasvu kertomalla tulosten todellinen mittayksikkö, rajaukset, epävarmuus eri menetelmien kesken ja laskentatapa ymmärrettävästi. Suhtaudutaan samalla kriittisen avoimesti myös epävarmuustarkasteluissa huomioituihin seikkoihin, sehän on tieteen tehtävä.

 

Nivalan Kaukolämpö Oy on paikkakunnan elinvoimaa ja hyvinvointia edistävä yhtiö, joka tuottaa mahdollisimman tehokkaasti lämpöä ja sähköä asiakkailleen. Kauko kuitenkin tulee jatkossakin kommentoimaan teknisiä ja tieteellisiä asioita sekä kansankielistämään tärkeäksi näkemiään asioita.

 

Jälkikirjoitus, tekstini alkuversiot saivat aikaa hämmennystä ja koettiin osin hyökkäyksenä tutkijoita kohtaan, jonka seurauksena muutamia kohtia on muokattu sekä selkeennytetty tavoiteongelmaa poispäin tutkijoiden omista riippumattomista valinnoista. Tutkijat tekevät arvokasta työtä ja sitä tulee edistää rohkeasti. En missään nimessä tahdo siis pahoittaa kenenkään mieltä, vaan tuoda asioita keskusteltavaksi. Laajemmin pohdittavaksi haluan nostaa myös huolen arvokkaan tieteellisen lähestymistavan säilyttämisestä myös päästölaskennassa. Toivottavasti onnistuin samalla hieman avaamaan päästölaskentaa tavalliselle kuluttajalle. Lyhennetty versio tekstistä MicroEntren blogissa on pääpiirteittäin saman sisältöinen kuin tämä teksti.

 

Hiilitaseen lipasta raottaen,

Hannu Petäistö

Sähkötekniikan ins. AMK

Toimitusjohtaja

Nivalan Kaukolämpö Oy, Kauko

ARVO-hankkeen ohjausryhmän jäsen

 

Lähteitä:
1 Lahti Citicap-sovellus päästökertoimet, luettu 19.5.2021
https://www.lahti.fi/tiedostot/paastokertoimien-maarittely/
2 Motiva päästökertoimet, luettu 19.5.2021
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-paastokertoimet
3 Hämeentien CO2-päästölaskenta ja ilmastoviisaat tarkastelut, luettu 19.5.2021
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-30-20.pdf
4 Finland’s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention
https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nc7_final.pdf
5 Nivalan Kaukolämpö Oy tuotantotiedot ja tiedonkeruu
https://www.kauko.eu/tilastoja/  sekä kaukon tiedonkeruu
6 Syke päästökertoimet, esim Väre-hanke kaukolämpölaskenta
https://www.syke.fi/hankkeet/vare
7 TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA
https://energia.fi/files/1137/tuhkarakentamisen_kasikirja.pdf
8 Valtioneuvoston asetus eräidenjätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Soveltamisohje
https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B39D6ABBA-49BE-4620-ACB1-B8A03700AB96%7D/143106
9 Luonnonvarakeskus LUKE Turvetuotantoalueen hiilikompensaatio, luettu 19.5.2021
https://istutapuita.fi/turvetuotantoalueen-hiilikompensaatio/
10 Stora enso Metsän harvennus – Milloin ja kuinka paljon? Luettu 19.5.2021
https://www.storaensometsa.fi/metsan-harvennus-milloin-ja-kuinka-paljon/
11 Energiateollisuus Ry Kaukolämmön hintatilasto
https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/kaukolammon_hintatilasto.html#material-view
12 Tilastokeskus polttoaineluokitus 2021, luettu 24.5.2021
https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html
13 Sitra, Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto, käsitteet, luettu 24.5.2021
https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/
14 Asutko Sinä paikkakunnalla nimeltä Keskiarvo? Findhc, A-M Mattila
https://findhc.fi/asutko-sina-paikkakunnalla-nimelta-keskiarvo/
15 HS-artikkeli 31.3. Saksa luopuu ydinvoimasta ja kivihiilestä
https://www.hs.fi/talous/art-2000007892681.html
16 Yle uutiset 6.2.2021 Venäläislaiva alkoi laskea Nord Stream II -kaasuputken..
https://yle.fi/uutiset/3-11777164
17 Sähkövoiman tehotarve Suomessa 2019, Kauko
https://www.kauko.eu/sahkovoiman-tehotarve-suomessa-2019/
18 MicroEntre blogi ARVO -NIVALAN TEOLLISUUSKYLÄ KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄKSI
https://www.microentre.fi/nivalan-teollisuuskyla-kiertotalouden-edellakavijaksi/
19 Energiauutiset – Eu vahvisti Puolan energiatuen
https://vanhalehti.energiauutiset.fi/uutiset-15/eu-vahvisti-puolan-energiatuen.html
20 Energiauutiset – Puola sitoutumassa 2050-tavoitteeseen
https://vanhalehti.energiauutiset.fi/uutiset-15/puola-sitoutumassa-2050-tavoitteeseen.html
21 Gasum Oy webinaari pohjoiseurooppalaisesta sähkömarkkinasta 27.5.2021
Sähköntuottajat kohderyhmälle yksityinen